YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA

Suomi tarifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 10.6.2016. Arkikielessä ko sopimus on saanut nimen YK:n vammaissopimus. Se täyttää tänään 5v.

Sopimus on saanut alkunsa, kun YK:n ihmisoikeussopimus ei taannut riittävästi vammaisten henkilöiden oikeuksia. Vammaissopimus nosti vammaiset henkilöt oman elämänsä subjekteiksi eli tekijöiksi. Aktiivisiksi henkilöiksi, jotka tietävät mikä on parasta heidän elämässä. Antoi vammaisille henkilöille oikeuden elää omannäköistä elämää ilman, että joku muu määrittelee millaista sen pitäisi olla.

Sopimuksen ratifiointi vaati etukäteen myös Suomelta lainasäädäntöremonttia. Mm yhdenvertaisuuslakiin. Pelkäät tekniset muutokset lakiin ei kuitenkaan takaa vielä lain tai edes lain hengen jalkautumista arkeen. Päätöksenteossa ei vieläkään tehdä vammaisvaikutusten arviointia. Toisinaan hyvää tarkoittavat päätökset saavat aikaan hankaluuksia vammaisten arkeen. Päätöksenteossa pitäisi tarkastella vähintään saavutettavuutta, esteettömyyttä sekä taloudellista yhdenvertaisuutta. Vammaiset ovat muuten ainoa ryhmä jonka kohdalla laki tuntee positiivisen erityiskohtelun. Tämäkin lainkohta on yllättävän huonosti tunnettu.

Työsarkaa riittää pelkästään tietoisuuden levittämisessä. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edellyttämisessä. Meidän vammaisten ei tule tyytyä olemaan pelkästään toimenpiteiden kohteena vaan vaatia itselle oman elämän ohjat. Meillä on vapaus valita kuinka paljon, miten ja missä apua tarvitsemme. Että meille mahdollistetaan kaikki ne palvelut mitä on muillekkin kuntalaisille tarjolla.

Vammaisilla henkilöillä on oikeus oman-näköiseen elämään. Se edellyttää toimia kaikilta kuntien hallintokunnilta. Yksikään ei ole siitä vapautettu. Maailma eikä edes Suomi ole vielä valmis. Jokaiselle vammaisaktivistille on tarvetta. Askel kerrallaan kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa.